Aikuiskoulutusvaihtoehtoja Suomessa

Mitä on aikuiskoulutus?

Aikuiskoulutuksella voidaan tarkoittaa kahta asiaa: joko jo hankitun ammatillisen osaamisen täydentämistä muulla koulutuksella, tai vaihtoehtoisesti täysimittaista alanvaihtoa. Mikä ikinä sinun tilanteesi onkaan, esittelee tämä artikkeli muutamia hyviä lähtökohtia sen pohtimiselle, millaiseen aikuiskoulutukseen haluat hakeutua.

Alanvaihto

Nykyiset työmarkkinat ovat varsin nopeatempoisia. Ajat, jolloin työntekijä valmistumisensa jälkeen työskenteli samalle firmalle samassa tehtävässä eläkeikäänsä asti ovat jo kaukana takanapäin. Toki tällaisia tapauksia on nykyäänkin, mutta ne ovat jo varsin harvinaisia. Monet ihmiset vaihtavat alaa, ja siksi sinunkaan ei kannata pelätä alanvaihtoa, jos nykyinen työsi ei miellytä.

Aikuiskoulutusvaihtoehdot

Aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutustasoilla, joten vaihtoehtoja sinulta ei puutu. Käytännössä voit siis hakeutua kaikkiin niihin kouluihin, joihin sinulla oli jo nuorempana mahdollista hakeutua. Voit hakeutua korkeamman asteen koulutukseen joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Myös ammattikoulu on varteenotettava vaihtoehto, mikäli sinua kiinnostava ala ei vaadi korkeakoulututkintoa. Jos olet jo aiemmin suorittanut esimerkiksi lukion, saattaa ammattipätevyyden saada ammattikoulusta hyvinkin nopealla aikataululla.

AMK vs. yliopisto

Jos tiedät haluavasi korkeakoulututkinnon, mutta et tiedä vielä täsmälleen minkälaista tutkintoa havittelet, on tämä osio sinulle. Tietysti jos sinulla on jo mielessä tietty ala, jolle haluat hakeutua, ei sinun tarvitse tehdä muuta kuin selvittää, onko kyseessä ammattikorkeakoulussa vai yliopistossa opiskeltava ala.

Yliopisto-opiskelu on yleisesti ottaen AMK-opiskelua teoriapainotteisempaa. Opiskelu on myös hyvin itsenäistä. Näiden kahden asian vuoksi yliopisto-opiskelu voi olla hyvin haastavaa, mikäli sinulla ei ole aitoa kiinnostusta oppia. Yliopistoa ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Hyvällä motivaatiolla yliopistossa selviää eteenpäin. On hyvä myös hioa omia opiskelutaitojaan, sillä yliopisto vaatii paljon työskentelyä luokkahuoneen ulkopuolella sekä erilaisten esseiden ja projektien aikatauluttamista.

Organisaatiotaitojen merkitys yliopistossa korostuu. Jos olet jo opiskellut lukiossa tai yliopistossa, on sinulla jo hyvät valmiudet opiskella yliopistotasolla – vaikka opiskelutekniikoissa voikin aina kehittyä vielä entisestään. Jos sen sijaan haet yliopistoon ammattikoulupohjalta, kannattaa opiskelutekniikkaa harjoitella jo etukäteen, sillä ammattikoulu ei valmista opiskelijaa akateemiseen opiskeluun.

Ammattikorkeakoulu on yliopistoa vähemmän teoriapainotteinen koulu, jossa käytännön tekemisellä on suuri rooli. Kuten yliopistossakin, myös ammattikorkeakoulussa suuri osa oppimisesta tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolella. AMK-opintoihin sisältyy runsaasti erilaisia projekteja ja harjoitteluja, joissa opitaan oman alan kannalta keskeisiä, käytännönläheisiä taitoja. AMK-opinnot valmistavat sinua hyvin suoraan työelämää varten.

Epäilyksen iskiessä

Jos et vielä aivan tiedä, mitä todella haluat opiskella, ei silti ole syytä hätääntyä. Voit ryhtyä opiskelemaan myös esimerkiksi kansanopistossa tai urheiluopistossa. Näissä kouluissa tarjotaan maksullisia kursseja, joista monet valmistavat tietyn alan opintoihin. Näille kursseille pääsee kuka vain, ja niillä on mahdollista tutustua moniin eri aloihin ilman sen suurempaa sitoutumista.

Hakeminen ammattikorkeakouluun

Ammattikorkeakoulu on käytännönläheinen, korkeamman asteen koulutus, johon voit hakeutua, mikäli olet suorittanut lukion, ammattikoulun tai jonkin muun vastaavan tutkinnon joko Suomessa tai ulkomailla. Ammattikorkeakouluun haetaan – kuten yliopistoonkin – korkeakoulujen yhteishaussa, joka toteutetaan Opintopolku.fi-palvelussa. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa: kerran keväällä ja kerran syksyllä. Kevään yhteishaku sijoittuu maalis-huhtikuuhun, kun taas syksyn yhteishaku tapahtuu syyskuussa. Kannattaa pitää mielessä, että hakuaika on vain muutaman viikon, ja että syksyllä opiskelupaikkoja on yleensä tarjolla huomattavasti vähemmän kuin keväällä.

Ensikertalaiskiintiö

Kun haet ammattikorkeakouluun (tai yliopistoon) on sinulla ehdoton etu, jos olet niin sanottu ”ensikertalainen”. Kouluilla on nimittäin ensikertalaiskiintiö, joka tarkoittaa sitä, että tietty määrä opiskelupaikoista on varattu ensimmäistä kertaa korkeamman asteen koulutukseen hakeville. Tavoitteena on parantaa tällaisten hakijoiden asemaa, jotteivat esimerkiksi aikuiskoulutukseen pyrkivät veisi kaikkia juuri lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden paikkoja korkeamman asteen koulutuksessa ja siten jättäisi heitä tyhjän päälle. Sinut katsotaan ensikertalaiseksi, jos et ole suorittanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa Suomessa, etkä ole aiemmin vastaanottanut tällaiseen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.

Ennen hakemista

Ammattikorkeaan hakemiseen on hyvä valmistautua siinä missä kaikkeen muuhunkin tärkeään. On tietysti ensiarvoisen tärkeää tutustua erilaisiin aloihin, jotta voit verrattain varmana itsestäsi hakea alalle, joka sinua todella kiinnostaa. Kun tiedät, mitkä koulutukset sinua kiinnostavat, kannattaa sinun myös selvittää, millä perustein opiskelijat valitaan juuri kyseisiin koulutusohjelmiin. Selvitä myös, onko alalla joitakin terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä erityisvaatimuksia. Varmistu muutenkin hakukelpoisuudestasi. Kaikenlaisten kysymysten iskiessä kannattaa aina olla yhteydessä opintoneuvontaan. Kun tiedät mitä haluat ja miten toimia, voi yhteishakuun osallistua rauhallisin mielin.

Opiskelijavalinnat

Ammattikorkeakouluun voi tulla valituksi kahta eri polkua: joko todistusvalinnan tai AMK-valintakokeen kautta. Sinulla itselläsi ei ole kuitenkaan mitään tarvetta ilmoittaa, millä tavalla pyrit kouluun – jos tulet valituksi ensimmäiseen hakuvaihtoehtoosi pelkästään todistuksen perusteella, sinulle ilmoitetaan siitä eikä sinun tarvitse osallistua AMK-valintakokeeseen. Huomioi tosin, että joihinkin koulutuksiin pääsemiseksi järjestetään erillinen soveltuvuuskoe, johon sinun on osallistuttava myös, vaikka tulisitkin valituksi todistusvalinnan kautta. Jos todistuksesta lasketut pisteesi eivät riitä opiskelupaikkaan, on sinun osallistuttava AMK-valintakokeeseen. Kokeen luonne ja vaatimukset vaihtelevat opintoaloittain, joten tutustu juuri sinua kiinnostavan koulutuksen koekäytäntöihin erikseen.

Korkeakoulututkinto Suomessa vs. ulkomailla

Korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomailla voi olla jännittävä kokemus, josta saa paljon irti. Jokaisen maan tutkinnot ja ennen kaikkea nimeämiskäytännöt voivat kuitenkin olla varsin erilaisia, ja siksi hyvä taustatyö onkin tärkeää, jos haluat jättää kylmän pohjoisen (ellet sitten lähde Islantiin) taaksesi ja lähteä ulkomaille opiskelemaan. Tämä artikkeli antaa sinulle eväitä siihen, miten ulkomailla opiskelu eroaa Suomessa opiskelusta ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun haluat lähteä ulkomaiseen korkeakouluun opiskelemaan.

Tutkintojen vertailukelpoisuus

Yksi suuri haaste tutkinnon suorittamisessa ulkomailla on se, että tutkintojen vertailu voi olla vaikeaa ennen kaikkea poikkeavien nimeämiskäytäntöjen ja koulutusorganisaatioiden vuoksi. Monissa maissa ei esimerkiksi tehdä eroa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä kuten Suomessa, vaan kaikki korkeakoulutukset toteutetaan saman laitoksen nimen alla. Maita, joissa erottelu on täysin tai enimmäkseen Suomen kaltainen, ovat muun muassa Saksa, Alankomaat ja Tanska. Kannattaa tutustua kohdemaan opintokäytäntöihin hyvissä ajoin ja olla tarvittaessa yhteydessä opintoneuvontaan. Näin voit varmistua siitä, että ulkomailla suorittamasi tutkinto vastaa myös Suomessa sitä tutkintoa, jonka haluat valita.

Eurooppalainen korkeakoulutusalue

Euroopan sisällä opiskelu on erityisen helppoa sikäli, että useimmat Euroopan maista kuuluvat niin sanottuun eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen. Alueen tarkoituksena on yhtenäistää maiden korkeakoulutusta, jotta tutkintojen vertailu olisi mahdollisimman helppoa. Eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvissa maissa on muun muassa käytössä yhtenäinen kolmivaiheinen tutkintomalli, johon kuuluvat alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto sekä tohtoritutkinto. Kaikki alueeseen kuuluvat maat käyttävät myös yhteistä ETCS-opintopistejärjestelmää.

Pientä vaihtelua saattaa esiintyä kuitenkin myös eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvien maiden kesken. Kannattaa siis tutustua kohdemaan käytänteisiin samalla tavalla, kuin jos olet suuntaamassa Euroopan ulkopuolelle opiskelemaan.

Opintojen aloitus

On syytä huomata myös, että sinun ei välttämättä tarvitse aloittaa korkeakouluopintojasi siinä maassa, jossa haluat suorittaa myös myöhemmän tutkintovaiheen. Voit siis esimerkiksi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon Suomessa ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon vaikkapa Saksassa – tai päinvastoin. Mikään pakko maata ei tietystikään ole tutkintojen välissä vaihtaa. Jos kuitenkin haluat suorittaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon eri maissa, tai jos haluat hakeutua toiseen maahan muita jatko-opintoja varten, on syytä varmistua jo etukäteen siitä, että tutkinnot ovat toisiaan vastaavia. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä myöhemmin jatko-opintoihin hakiessasi.

Kulttuuriala

Kulttuuriala on AMK:ssa opiskeltava ala, jonka piiriin kuuluvat niin esittävä taide, musiikki, muotoilu kuin media ja viestintäkin. Myös esimerkiksi kulttuurituotanto, konservointi ja restaurointi ovat kulttuurialan ammattialoja. Taide- ja kulttuurialoilta voi siis valmistua monenlaisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Alalle tunnusomaista on ennen kaikkea se, että se on tiiviisti tekemisissä ihmisten median ja kulttuurin kulutuksen kanssa. Kulttuurialalta valmistuneiden työtehtävänä on monesti jonkinlaisen taiteen tai elämyksien tuottaminen. Ylemmän ammattitutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat työskennellä myös moninaisissa kulttuuri- ja taidealan asiantuntijatehtävissä.

Mitä kulttuurialan opintoihin kuuluu?

Kulttuurialan opinnot sisältävät monenlaisia opiskelumenetelmiä. Opinnot on pitkälti rakennettu samaan muottiin kuin muidenkin alojen opinnot: ne sisältävät perusopinnot, ammattiopinnot sekä muita valinnaisia opintoja. Ammattikoulutuksen käytännönläheisen luonteen takia niihin kuuluu myös harjoitteluvaihe sekä opinnäytetyö. Kulttuurialalle on kuitenkin ominaista se, että jokaisella oppilaitoksella ja alalla on hieman omanlaisensa lähestymistapa opetukseen, ja siksi vertailun merkitys korostuu erityisesti kulttuurialalle haettaessa.

Opetuksen sisältö ja käytetyt pedagogiset strategiat voivat vaihdella selvästi, riippuen muun muassa oppilaitoksen alueen elinkeinoelämän tarpeista sekä kunkin laitoksen omasta profiilista. Kaikkia yhdistää kuitenkin pyrkimys siihen, että opiskelijoita rohkaistaan jatkuvaan oman tekemisen arviointiin ja itsenäisen kehityksen tavoitteluun. Tavoitteena on, että opiskelijat ovat vahvassa kontaktissa kulttuuri- ja media-alan kanssa jo opintojensa aikana, mikä edistää heidän siirtymistään myöhemmin työelämään.

Mihin kulttuurialalta työllistytään?

Kulttuurialalta valmistuneet opiskelijat valmistuvat yleensä palvelusektorille osaksi kulttuurin, median tai taiteen tuottamista. Monet kulttuurialan opiskelijat työllistyvät myös asiantuntijatehtäviin monenlaisiin yrityksiin ja laitoksiin. Jos opintoihin kuuluu pedagogisia opintoja, kuten esimerkiksi musiikkipedagogin tutkintoon, saa opiskelija valmiudet työskennellä myös erilaisissa opetustehtävissä. Monesti kulttuurialan tutkintoa voi kuitenkin hyödyntää myös muilla kuin suoraan tutkinnon nimestä ilmi käyvillä aloilla.

Esimerkiksi edellä mainittu musiikkipedagogi saattaisi hyvin työllistyä myös muille luoville aloille tai jonkin muun aiheen kuin musiikin opetustehtäviin. Kulttuurialan tutkinnoille on tunnusomaista monipuolisuus ja sovellettavuus. Tätä edistää myös alalla korostuva jatkuvan kehityksen ja oppimisen tavoittelu. Kuten kaikessa ammattiopiskelussa, myös kulttuurialalla käytännön tekeminen nostetaan keskiöön, ja opinnot sisältävätkin runsaasti tekemisen kautta oppimista, jota edistetään tutkintoon kuuluvien teoreettisempien opintojen avulla.

Liiketalouden opiskelu

Liiketalous on aina relevantti ala, joka mahdollistaa monenlaisten työtehtävien hoitamisen liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Liiketalousalalta valmistutaan tradenomeiksi, jotka ovat muun muassa henkilöstö- ja projektijohtamisen sekä myynnin ja markkinoinnin asiantuntijoita. Liiketalouden opiskelijat saavat vahvat valmiudet ymmärtää talouden ilmiöitä ja muutoksia. Ammattikoulutukselle tyypillinen käytännönläheisyys näkyy myös tradenomien koulutuksessa, ja valmistuneilla tradenomeilla onkin tärkeä taito kyetä hoitamaan moninaisia talousasioita monenlaisissa organisaatioissa.

Liiketalouden koulutus mahdollistaa monet urapolut

Monipuolisuus on ehdottomasti yksi tradenomeiksi valmistuvien suurista valttikorteista työmarkkinoilla. Lähes kaikki työt liittyvät ainakin jollakin tapaa liiketalouteen, ja niinpä tradenomeja voi löytää työskentelemästä niin yrityksistä kuin julkisella sektorillakin. Valmistuneet tradenomit voivat työllistyä esimerkiksi pankkialalle tai kaupan alalle. Saatuaan liiketalouden koulutuksen on opiskelijalla valmiudet hoitaa taloushallinnollisia tehtäviä, kehittää tuotteita ja palveluja ja markkinoida niitä sekä kehittää yrityksen tai organisaation toimintaa. Alalla oppii myös muita työelämän kannalta keskeisiä taitoja, kuten verkostoitumista. Koulutus antaa siten paitsi hyvät ammatilliset valmiudet, myös hyvät valmiudet rakentaa omaa henkilökohtaista osaamistaan ja ammatillista profiiliaan.

Mitä liiketalouden opinnot sisältävät?

Liiketalous on hyvin laaja opintoala, ja siksi kaiken mahdollisen oppiminen kestäisikin paljon kauemmin, kuin mitä kukaan on valmis tutkinnon suorittamiseen käyttämään. Siksi opinnot onkin suunniteltu siten, että kaikki opiskelijat saavat perusopinnoissa kaikki tradenomin osaamisen keskeiset taidot, minkä jälkeen he voivat vapaasti suuntautua itseään kiinnostavalle liiketalouden alalle. Nämä täydentävät opinnot ovat yleensä hyvin käytännönläheisiä ja valmistavat opiskelijaa suoraa työelämään. Kuten ammattikorkeakouluopiskeluun yleensäkin, kuuluu myös liiketalouden opintoihin niin sanottu harjoitteluvaihe sekä opinnäytetyö, jossa opiskelija pääsee pistämään kaikki koulutuksessa oppimansa asiat käytäntöön ja oppimaan tekemisen kautta. Tällainen käytännön kautta oppiminen saattaa sisältää esimerkiksi taloushallinnon optimointia tai yrityksen kehittämistä.

Millaista on opiskella liiketaloutta?

Liiketalouden opiskelijat ja opettajat korostavat monesti nimenomaan opintojen laaja-alaisuutta ja niiden tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia. Monipuolisuutta löytyy myös opetusmenetelmistä. Liiketalouden opinnot sisältävät teoriaopintoja, eli perinteistä pulpetissa istumista, mutta myös opittuihin asioihin liittyviä projekteja ja muita työelämälähtöisiä tehtäviä. Alan luonteen vuoksi työelämä on kaiken tekemisen keskiössä, ja valmistuneella opiskelijalla onkin siksi erinomaiset valmiudet työllistyä heti opintojen jälkeen. Monet työllistyvät esimerkiksi pankkialalle, kun taas toiset siirtyvät esimerkiksi henkilöstöjohtamisen piiriin. Jotkut opiskelijoista päätyvät perustamaan oman yrityksen. Myös tähän tradenomikoulutus antaa hyvät tiedot ja taidot.

Nettikasinolle töihin? Rahapelialalla työskentelyyn sopivat tutkinnot

Jos haaveilet urasta rahapelialalla, on sinulla paljon mahdollisuuksia. Rahapeliala on laaja-alainen ja jatkuvassa muutoksessa oleva kenttä, jolla tarvitaan monenlaisia osaajia monenlaisissa työtehtävissä. Netticasinot ja rahapelit vaativat ylläpitoa, suunnittelua, rakentamista, valvontaa ja paljon muuta. Siksi myös rahapelialalla työskentelyyn soveltuvia tutkintoja on valtavat määrät. Tässä artikkelissa esitellään niistä muutamia, sekä tärkeimmät yleiset kompetenssit, joiden turvin on hyvä lähteä etsimään työtä rahapelialalta.

Kivijalkakasinot vs nettikasinot

Casino Helsinki ja nettikasinotKasinoita on kahdenlaisia: kasinobonuksia ja ilmaiskierroksia tarjoavia nettikasinoita sekä perinteisiä, niin sanottuja kivijalkakasinoita. Suomessa täysimittaisia kivijalkakasinoita on vain yksi, Casino Helsinki. Pienempiä kasinoita on kuitenkin ripoteltuna pitkin Suomen maata – sekä tietysti merta. Myös laivoilla on eläväistä kasinotoimintaa, ja siksi laivoilla työskentelykin on varteenotettava vaihtoehto rahapelialasta kiinnostuneelle. Uudenlaiset netticasinot, joihin kuuluvat esimerkiksi Casumo, suosittu Betsson ja pitkään alalla toiminut Casinoeuro, unohtamatta Suomessa suosittua Paffia, ja kivijalkakasinot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja tämä on syytä pitää mielessä myös, kun harkitsee uraa rahapelialalla.

Työ pelinhoitajana

Kenties näkyvin rahapelialan työ on pelinhoitajan ammatti. Pelinhoitaja pyörittää yksittäistä kasinopeliä ja vastaa asiakkaiden viihtyvyydestä pelipöydässä. Pelinhoitajan työ ei vaadi mitään erillistä tutkintoa, vaan siihen riittää tiettyjen perustaitojen hallinta. Pelinhoitajalla on oltava hyvä ja itsenäinen ote asiakaspalveluun sekä numeroihin, joten esimerkiksi kaupan alan tai liiketalouden koulutuksesta saattaisi olla hyötyä. Mistään vaikeasta numerojen pyörittelystä ei kuitenkaan missään nimessä ole kyse, vaan täysin normaali päässälaskutaito riittää vallan mainiosti. Ammatissa on hyötyä myös kielitaidosta: mitä useampaa osaa, sen parempi.

Muihin kasinoammatteihin sopivia tutkintoja

Kasinoilla on valtavasti muitakin työntekijöitä. Kivijalkakasinolle voi päästä työskentelemään esimerkiksi turvallisuusalan tutkinnolla, sillä kasinoilla on aina tarvetta turvallisuushenkilökunnalle (lähde: https://kasinobonukset24.net/). Toisaalta kasinon – niin kivijalka- kuin nettikasinonkin – pyörittäminen vaatii paljon taloudellista osaamista. Taloushallinnon tehtäviin voi päästä suorittamalla esimerkiksi liiketalouden tutkinnon ammattikorkeakoulussa. Vastaavilla papereilla saattaa päästä työskentelemään myös esimerkiksi kasinon henkilöstöjohtajana, vuoropäällikkönä, kirjanpitäjänä tai muuna talouden asiantuntijana. Asiakaspalvelijoille on aina tarvetta – niin kivijalka- kuin talletusbonuksia tarjoavilla nettikasinoillakin. Toisaalta kasinoilla on tarvetta myös taidealan opiskelijoille: esimerkiksi musiikin opiskelija voi saada kasinolta töitä vaikkapa kasinolaulajana.

Tekninen osaaminen kasinoalalla

Kasinoalalla tarvitaan myös monenlaista teknistä osaamista. Kivijalkakasino saattaa kaivata vaikkapa valaistusteknikkoa, kun taas nettikasino saattaa haluta palkata asiantuntevan verkkosuunnittelijan. Etenkin nettikasinoilla teknisen osaamisen merkitys korostuu, ja siksi esimerkiksi tietojenkäsittelyyn tai muuhun tietotekniikkaan liittyvän tutkinnon suorittanut voi hyvin työllistyä rahapelialalle.

Luonnontieteiden opiskelu ammattikorkeakoulussa

Luonnontieteet ovat monipuolinen ala, ja niihin liittyvän osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti teknologisoituvassa maailmassa. Luonnontieteen osaajia tarvitaan ratkomaan monia yhteiskunnan suuria ongelmia sekä hyödyntämään tulevaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Luonnontieteiden opiskelu ammattikorkeakoulussa antaa sinulle hyvät valmiudet työllistyä monenlaisiin luonnontieteellisiin, teknistä osaamista vaativiin ammatteihin, kuten asiantuntija- ja tutkijatehtäviin. Luonnontieteiden osaajien tehtävänä on vastata nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Ala sopii motivoituneille opiskelijoille, jotka nauttivat haasteista ja uuden oppimisesta.

Mitä luonnontieteen opintoihin kuuluu?

Luonnontieteet ovat valtavan laaja ala, ja niitä voikin opiskella monenlaisissa koulutusohjelmissa. Voit erikoistua niin biokemiaan, fysiikkaan kuin moniin muihinkin luonnontieteiden aloihin. Jotkut näistä aloista ovat opiskeltavissa ammattikorkeakoulussa, kun taas toiset ovat yliopistokoulutuksen vaativia aloja. On siis syytä tutustua jo hyvissä ajoin siihen, millaisesta laitoksesta on mahdollista valmistua juuri sinua kiinnostaviin työtehtäviin. Kannattaa muutenkin tehdä taustatyönsä hyvin, sillä luonnontieteen eri osa-alueisiin keskittyvistä tutkinto-ohjelmista voi valmistua hyvinkin erilaisin valmiuksin hyvinkin erilaisiin työtehtäviin.

Luonnontieteiden yhdistävänä tekijänä toimii pyrkimys ymmärtää maailman toimintaa ja hyödyntää sitä yhteiskunnallisella tasolla. Luonnontieteilijät tutkivat ympäristöämme ja siinä tapahtuvia ilmiöitä ja muutoksia.

Esimerkkitapaus: Bioanalyytikon koulutusohjelma

Yksi mahdollisista luonnontieteen piirissä olevista ammateista, joihin voi valmistua ammattikorkeakoulusta, on bioanalyytikon ammatti. Bioanalyytikko on nimensä mukaisesti luonnontieteiden laboratorioanalyysin asiantuntija. Bioanalyytikoksi valmistuva työskentelee monesti esimerkiksi sairaanhoidon piirissä, sillä koulutus antaa hyvät valmiudet muun muassa kliinisen tutkimuksen tekemiseen. Valmistunut on bioanalytiikan asiantuntija, joka voi työskennellä esimerkiksi laboratorionhoitajana. Bioanalyytikon työtehtäviin kuuluvat yleensä ennen kaikkea tutkimuksen suorittamiseen liittyvät tehtävät, kuten näytteiden kerääminen, niiden analyysi sekä laboratoriotoiminnan kehittäminen ja valvonta. Myös muut biolääketieteen ja luonnontieteen asiantuntija- ja konsulttitehtävät ovat bioanalyytikon mahdollisia toimenkuvia. Näiden ohella bioanalyytikko voi suorittaa myös alan koulutustehtäviä.

Mitä opintoihin kuuluu?

Bioanalyytikon, kuten muidenkin AMK:sta valmistuneiden luonnontieteen asiantuntijoiden opetukseen kuuluu niin teoriaopintoja kuin pakollisia harjoittelujakin. Myös opinnäytetyö on keskeinen osa luonnontieteen asiantuntijan koulutusta. Alaa pääsee opiskelemaan niin teoriassa kuin käytännössäkin, mikä mahdollistaa perusteellisen oppimisen ja siten opiskelijan työllistymisen moniin vaativiin tehtäviin. Perusopinnoissa opiskelija oppii oman alansa keskeisimmät taidot, jotka ovat tarpeen missä tahansa alan työtehtävässä. Perusopintojen jälkeen opiskelija voi erikoistua oman kiinnostuksensa mukaan suorittaessaan ammattiopintoja ja valinnaisia opintoja. Erikoistumistarkoitukseen voi käyttää myös koulutukseen kuuluvia harjoittelujaksoja, jotka mahdollistavat käytännönläheisen oppimisen ja helpon siirtymisen työelämään.

Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina olleet suuressa suosiossa. Ammattikorkeakoulussa opinnot keskittyvät – kuten laitoksen nimikin jo vihjaa – ammattiin valmistumiseen. Yhteys työelämään on ammattikorkeakoulussa erityisen vahva. Myös opintojen käytännönläheisyys edistää opiskelijoiden nopeaa siirtymistä työelämään, ja työelämän kannalta olennaisia kompetensseja harjoitetaan aivan opintojen alkuvaiheesta lähtien.

Millaista on opiskelu ammattikorkeakoulussa?

AMK:ssa opiskelun keskeisin tunnuspiirre on ehdottomasti työelämälähtöisyys. Jos päätät opiskella ammattikorkeakoulussa, voit olla varma siitä, että opintosi tulevat sisältämään paljon tekemisen kautta oppimista, ja että sinulle tarjotaan paljon mahdollisuuksia verkostoitua jo ennen valmistumistasi. Opiskelu on myös itsenäisempää kuin esimerkiksi lukiossa tai ammattikoulussa.

Kaikki ammattikorkeakoulussa opiskelevat aivan nuorimmat opiskelijatkin mukaan lukien ovat aikuisia ja siksi oletus on, että kaikilla on hallussa perustason organisointi- ja opiskelutaidot. Sinun itsesi on pidettävä huolta siitä, että teet kaiken tarvittavan, eikä opettaja ole jatkuvasti potkimassa sinua tekemään töitä. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on vastuullista, mutta palkitsevaa. Motivaation merkitys ammattikorkeassa on huomattava.

Opiskeluajasta kannattaa ottaa kaikki irti. Jos olet motivoitunut oppimaan uutta, kehität jatkuvasti taitojasi ja verkostoidut jo opintojesi aikana, ovat työllistymisnäkymäsi varsin positiiviset. Ammattikorkeasta saat hyvät valmiudet työskennellä itseäsi kiinnostavalla alalla.

Kenelle ammattikorkeakoulu soveltuu?

Ammatillinen korkeakouluopetus on juuri sitä, miltä kuulostaakin. Ammattikorkeakoulussa saat käytännönläheistä opetusta, joka valmistaa sinua vaativiin ammatteihin, kuten erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoulu sopii sinulle, jos sinulla on halu oppia ja tiedät, minkälaisella alalla haluat tulevaisuudessa työskennellä.

Ammattikorkeakoulussa opiskelu

Ammattikorkeakoulussa voit suorittaa sekä alemman ammattikorkeakoulututkinnon että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ennen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista sinulla on kuitenkin oltava jo muu korkeakoulututkinto, yleensä alempi ammattikorkeakoulututkinto, sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus. Ylempi AMK-tutkinto ei siksi aivan vastaa esimerkiksi yliopiston maisteriohjelmaa. Molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Ammattikorkeakoulun kursseja voi opiskella myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Lisäksi ammattikorkeat tarjoavat erilaisia erikoistumiskoulutuksia ihmisille, jotka haluavat kehittää entisestään omaa ammatillista osaamistaan.

Ammattikorkeakoulusta työllistyminen

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyysnäkymät ovat yleisesti ottaen hyvät. Koska AMK:n opetuksessa korostetaan nimenomaan työelämälähtöisyyttä ja verkostoitumista, työllistyvät AMK-opiskelijat yleensä muita korkeakouluopiskelijoita nopeammin. Nopeaa työllistymistä edistävät entisestään opintoihin kuuluvat työharjoittelut, joiden ansiosta valmistuvilla opiskelijoilla on jo valmiiksi kontakteja työelämässä. AMK antaa opiskelijalle hyvät eväät siirtyä työelämään pikavauhtia heti valmistumisen jälkeen. Työllisyyden kannalta kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että työllistymisen nopeus vaihtelee jonkin verran eri alojen välillä. Kun tiedät, mille alalle haluat, kannattaa sinun tutustua juuri kyseisen alan työllisyysnäkymiin.

Suomalaisia AMK-koulutusohjelmia

Ammattikorkeakoulutus on nauttinut kuluneina vuosina Suomessa suurta suosiota, eikä aivan syyttä: AMK-koulutus on käytännönläheistä ja tarjoaa erinomaiset työelämävalmiudet. Myös nopean työllistymisen mahdollisuus houkuttelee suomalaisia ammattikorkeakouluihin. Tarjolla olevia AMK-koulutusohjelmia on todella paljon, ja jokaisesta riittää paljon sanottavaa. Tämä artikkeli esittelee muutamia ajatuksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä, jos harkitset opiskelua ammattikorkeakoulussa.

Mitä aloja ammattikorkeakoulussa voi opiskella?

Ammattikorkeakoulutusta järjestetään Suomessa kymmenellä eri alalla, josta jokainen sisältää runsaasti erilaisiin ammatteihin valmistavia tutkintoja. Ammattikorkeassa voi opiskella esimerkiksi kaupan ja hallinnon alaa, maa- ja metsätalousalaa tai palvelualaa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös kasvatusalan, humanistisen alan, sosiaalialan, taide- ja kulttuurialan sekä terveys ja hyvinvointialan opintoja. Teknisesti suuntautuneemmille opiskelijoille on tarjolla tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen ala sekä tietojenkäsittelyn, tieto- ja viestintätekniikan (ICT) ja kirjasto- ja tietopalvelujen ala. Vaihtoehtoja siis todellakin riittää. Omasi voit löytää tutustumalla eri aloihin huolella ja avoimin silmin.

Myös toteutusmuotoja ammattikorkeakoulussa on useita. Tutkinnon voi suorittaa joko perinteisenä päiväopetuksena, jolloin päivät vietetään opistolla kuten missä tahansa muussakin koulussa, tai monimuotototeutuksena, joka sisältää myös joitakin etänä suoritettavia opintosuorituksia. On olemassa myös joitakin täysin tai lähes täysin etä- tai iltaopetuksena suoritettavia tutkintoja, jotka soveltuvat erityisesti työssäkäyville, jotka haluavat laajentaa omaa ammatillista osaamistaan.

Millaisiin ammatteihin ammattikorkeakoulusta valmistutaan?

Ammattikorkeakoulusta voi valmistua monenlaisiin korkeakoulutusta vaativiin työtehtäviin. Valmistuneet voivat työskennellä bioanalyytikkona, henkilöstökoordinaattorina, tanssinopettajana, markkinointiasiantuntijana, ensihoitajana tai minä tahansa siltä väliltä. Ammattikorkeasta valmistunut on oman alansa ekspertti, ja voi siksi työskennellä myös erilaisissa asiantuntija- ja konsulttitehtävissä.

Miten löydän itselleni sopivan tutkinnon?

Sopivan tutkinnon löytäminen voi tuntua vaikealta – tai sitten hyvin helpolta. Lopullisen vastauksen voit kuitenkin päättää vain sinä itse, ja lopputulokseen voit päästä vain vertailemalla ahkerasti erilaisia tutkintoja ja ammatteja, joihin kyseiset tutkinnot voivat sinut valmistaa. Kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa tutkinnon toteutusmuotoon, sen kestoon, sekä tietysti alaan itsessään. Muista kuitenkin, että tutkinnon jälkeen voi työllistyä myös muuhun ammattiin kuin juuri siihen, johon tutkinnon nimi viittaa.

Monista taidoista, kuten esimerkiksi liiketaloudellisesta osaamisesta, on hyötyä melkeinpä joka alalla. Olipa alasi mikä hyvänsä, kannattaa pohtia, minkälaisiin ammatteihin tutkinnosta saattaisi olla hyötyä. Näin voit tehdä parhaan mahdollisen päätöksen sekä oman työllistettävyytesi, että omien kiinnostuksen kohteidesi kannalta.

Tietoa yhteiskuntatieteiden opiskelusta

Yhteiskuntatieteet ovat nimensä mukaisesti tieteenala, joka tutkii yhteiskuntaa, siinä tapahtuvia muutoksia ja sen ilmiöitä. Yhteiskuntatieteet opettavat ihmisyhteisön tarkastelua monesta eri näkökulmasta ja tarjoavat monipuolisia työllistymismahdollisuuksia. Yhteiskuntatieteelliset tutkinnot kulkevat monilla eri nimillä, mutta kaikkia niitä yhdistää kiinnostus yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnan toimintaa kohtaan.

Missä yhteiskuntatieteitä voi opiskella?

Useimmat yhteiskuntatieteelliset tutkinnot ovat yliopistossa suoritettavia tutkintoja. On olemassa myös joitakin yhteiskuntatieteiksi luokiteltavia tutkintoja, joita on mahdollista suorittaa ammattikorkeakouluissa. Lisäksi yhteiskuntatieteellisiin aiheisiin voi tutustua kansanopiston järjestämillä kursseilla. Nämä kurssit ovat maksullisia, mutta yleensä varsin edullisia, ja niiden avulla voit tutustua yhteiskuntatieteisiin jo ennen kuin päätät, haluatko suorittaa yhteiskuntatieteellisiä opintoja kokonaisen tutkinnon verran. Muista myös avoimen yliopiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet.

Yliopistoilla on erillinen yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tai laitos, joka tarjoaa mahdollisuuden tehdä erilaisia yhteiskuntatieteisiin liittyviä tutkintoja. Jokaisella yliopistolla ja pääaineella on hieman erilainen profiili, joten kannattaa tutustua erikseen jokaisen yliopiston tarjontaan. Esimerkkejä yhteiskuntatieteellisistä pääaineista ovat muun muassa yhteiskuntapolitiikka ja valtiotieteet.

Mitä yhteiskuntatieteissä oppii?

Yhteiskuntatieteissä tutkitaan yhteiskunnan rakenteita ja ilmiöitä. Tavoitteena on hahmottaa sitä sosiaalista ympäristöä, jossa kaikki elämme. Niinpä yhteiskuntatieteet tutkivat kulttuuria, politiikkaa, arvoja, normeja, työelämää, hallintoa, instituutioita ja monia muita aiheita. Havaintojensa pohjalta yhteiskuntatieteet muodostavat teorioita ja malleja, joiden avulla yhteiskuntaa pyritään jäsentämään ja hahmottamaan paremmin. Siksi yhteiskuntatieteet ovatkin hyvin yleissivistävä tieteenala, josta on hyötyä niin työ- kuin yksityiselämässäkin.

Yhteiskuntatiede työurana

Mihin yhteiskuntatieteen tutkinnon suorittanut voi työllistyä? Jotkin yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista valmistavat verrattain selkeästi johonkin tiettyyn ammattiin, mutta useimmat ovat luonteeltaan yleistasoisempia ja mahdollistavat siksi monissa erilaisissa työtehtävissä toimimisen. Yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistunut voi työllistyä esimerkiksi yksityis- tai julkishallinnollisiin tehtäviin, asiantuntijatehtäviin tai tutkijaksi. Yhteiskunnallista osaamista tarvitaan monella eri alalla, ja siksi mahdollisten työnantajien kirjo on laaja. Monet valmistuneet työllistyvät valtion, kuntien tai järjestöjen piirissä.

Toiset taas työllistyvät kaupan alalle. Yhteiskuntatieteen opiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavat erityisen paljon valitut sivuaineet. Jos esimerkiksi haaveilet urasta liike-elämässä, kannattaa sivuaineeksi ottaa jonkinlaisia kauppatieteellisiä opintoja. Kannattaa miettiä jo opintojen alkuvaiheessa, mihin haluaa työllistyä, ja valita kurssinsa siltä pohjalta. Huolellinen tutustuminen aiheeseen mahdollistaa oman osaamispaletin rakentamisen jo varhaisessa vaiheessa, mikä puolestaan edistää työllistymisnopeuttasi valmistuttuasi.